Pietarin katutaide

Tätä hetkeä olen odottanut, kliseisesti - kuin kuuta nousevaa. Nimittäin tämä taitaa olla ensimmäinen hetki, kun julkaisen kokonaisuudessaan (lisäkuvien kera) viime keväänä Pietarissa kuvaamaani kuvasarjan! 

Teimme luokkani kanssa neljän päivän kuvausmatkan Pietariin viime huhtikuussa dokumentaarisen valokuvauksen kurssin puitteissa. Matkan tarkoituksena oli valita itselleen kuvausaihe, jota lähtisi toteuttamaan paikan päällä. Muutama ennalta mietitty aihe kaatui omaan mahdottomuuteensa, mutta hiukan kaupungilla pyörittyäni minulle alkoi hahmottumaan aihe, johon halusin matkan aikana perehtyä tarkemmin. Kauniit seinämaalaukset eli muraalit pistivät ensimmäisenä katukuvassa silmääni ja päätin lähteä toteuttamaan omaa reportaasiani tämän aiheen ympärille.

Tätä pyörävuokraamon pihaa metsästin pitkään ja löysinkin sen vasta viimeisenä päivänä - vain tuntia ennen lähtöä. Dokumentaarisen ripauksen kuvaan antaa ikkunassa tupakoiva mies. Mielestäni tämä aloituskuva on sarjan onnistunein kuva.

Sisäpihan perhosmaalaus osui silmään sattumalta eräänä iltana, kun olimme menossa muun porukan kanssa illalliselle hotellimme lähelle. Kuva on otettu lukitun aidan raosta. Pihan seinillä oli enemmänkin perhosia.

Museum of Street Art olisi varmasti ollut huikea kokemus, vaikka aiheenani ei olisikaan ollut katutaide. Museo oli kuitenkin valitettavasti kiinni, mutta pihalta löytyi tällainen hieno taideteos, josta sain napattua aiheeseen sopivan kuvan kuvasarjaani. http://streetartmuseum.ru/en/

Ilmeisesti poliittinen seinämaalaus. Joku venäjää osaava saa mielellään tulkata tämän minulle!

Samaisen pyörävuokraamon pihalta, kuin ensimmäinen kuva.

#myhoodisgood teoksia metsästimme kuin Pokemoneja konsanaan. Suunnistusrasteja löytyi muistaakseni peräti neljä. Alla pari lisää (nämä kolme seuraavaa eivät kuuluneet alkuperäiseen kuvasarjaan)

Kuvasarjan viimeinen kuva on itseasiassa ajallisesti otettu matkan ensimmäisenä päivänä muuten vain, mutta se valikoitui myöhemmin mukaan kuvasarjaan. Tämä oli erään ison tien varrella lähellä hotelliamme, toisin kuin lähes kaikki muut seinämaalaukset, joita joutui metsästämään puistoista ja talojen sisäpihoilta.

Tässä vielä muutamia fiiliskuvia reissulta seinämaalauksista ja vähän muustakin.

Pietarissa juoksenteli paljon katukissoja ja oli lähellä etten valinnut kissoja sarjani aiheeksi. Niitä ei sitten kuitenkaan löytynyt ihan niin paljon, kuin ajattelin ja jos löytyikin, niin juoksivat karkuun ennenkuin ehdin napata kuvaa.

En muistanut ottaneeni tätä kuvaa, ennenkuin vasta kotona kuvia selatessani. Muistaakseni otin kuvan jollain hetkellä, kun olen ollut kävelemässä kiireellä jonnekin. Kuva on silti mielestäni todella onnistunut ja siihen on tallentunut mieletön dynamiikka ja hieno ohikiitävä hetki. 

Loft Project Etajin sisäpihan muraali

Pietarin metroasemilla kuvaaminen oli kielletty, mutta kuinka valokuvaaja voisi vastustaa näin upeita kohteita? :) Metroasemat olivat toinen toistaan upeampia, joten pakkohan niistä muutama oli ikuistaa.

Ja vielä yksi teos pyöräkorjaamon sisäpihalta.

Yksi lempikuvistani koko reissulta oli tämä pitkän valotusajan kuva eräästä kadunkulmasta iltahämärässä. En löytänyt kuvaa ilman vesileimaa, joten menkööt nyt näin. Joku tien ylitystä odottava haamukin on tallentunut kuvaan :)

Nähtävästi reissulta olisi vielä muutama kymmentä upeaa kuvaa, jotka haluaisin saada joskus esille. Täytyy varmaankin tehdä uusi postaus joskus myöhemmin niistä, kun saan kuvat joskus käsiteltyä valmiiksi. 

Eremitaasi ja muutama muu upea kohde jäi tällä hektisellä reissulla näkemättä ja kokematta, sillä kuvausaikataulu oli todella tiukka ja kaupunki valtavan suuri. Valokuvaajana sitä ehkä kuitenkin etsii jotain muuta kuvattavaa, kuin ne ainaiset turistirysät. Näin kävi myös tällä kertaa. Pietarin lähiöissäkin tuli käytyä katutaidemuseota etsiessä ja koettua Neuvostoliiton aikaisia fiiliksiä, mutta niistä tunnelmista en saanut otettua paljoakaan kuvia. Ehkä ensi kerralla sitten.